11.11.11 klo 11.11

Ykkösten päivä.

Kihloja vaihdetaan.
Kirkot ja maistraattit kuhisevat väkeä. Niin moni tahtoo just tänään.
Numerosarjasta lasketaan monenlaisia ennustuksia. Taikoihin uskotaan.

Tää on kerran elämässä juttu. Vasta ens vuosisadan puolella onnistuu seuraavan kerran.
Noh, se jää väliin.
Tää oli mun mahdollisuus ykkösriviin.

Ei tääl tän enempää. Hajaantukaa.

Gallupit kellottaa!

Taas on Gallupien aika. Jumatsuikka kun noita pressan vaaleja käydään jo ihan kybällä tuol mielipidemittausfirmoissa. Kaikkien vaalien aatot ja aatonaatot alkavat jo monta kuukautta ennen todellista mielipiteiden mittausta. Sitä varsinaista äänestystä.

Ja sekös jurppii meikäläistä. Kun en ollenkaan oo varma, kuin paljon nää galluppitulokset vaikuttaa äänestäjiin. Erityisesti niihin, jotka eivät vielä osaa sanoa, ketä ens talven pressan vaaleissa äänestävät.
Sitä porukkaa kuuluu olevan sellaset parikyt prossaa viimeisimpään (MTV3 eilen julkistaman)mielipidemittaukseen osallistuneista. Ja noin iso määrähän on Pulma!
Analyytikot ja asiantuntijat antavat isoista palkkioista vastineeksi lausuntoja ja arvuuttelevat, et miten toi porukka sit loppupeleissä äänestää. Vai äänestääkö ollenkaan.

Kuin paljon noi asiantuntijat todellisuudessa omalla mielipiteillään ohjaavat ihmisten äänestyskäyttäytymistä? Sitä vois kans kysellä. Ja toivoa, et ihmiset rehellisesti vastaisivat.

No mut, aika moni äänestää. Pressan vaalithan on meidän systeemin parhaat vaalit kansalaisten osallistumisprosenttien mukaan. Me kun tykätään, et oma ääni menee just ihan sille, jolle sen on tarkoittanut.

Erityisen paljon mua jurppii, et kaikki mittarit on niin Niinistöön päin kallellaan. No ei tosiasioille tietty mitään voi, jos kerran ihmiset tota mieltä on. Mut kun mun huolena on, kuin paljon Niinistön pitäminen varmana voittajana vaikuttaa just siihen porukkaan joka vielä miettii omaa ehdokastaan. Ja niihin, joilla ei erityisiä poliittisia intohimoja ole.

Kattokaas kun voittajan leiriin on niiiin kiva kuulua. Kuinka moni meistä äänestää varmana pidettyä voittajaa? Et hei, mäkin olin valitsemassa sitä voittajaa. Mun ääni ei menny hukkaan. Jollekin hävinneelle raasulle.

Ollaanpas nyt rehellisiä. Eiks hivele? Eiks ois kiva? Olla valitsemassa voittajaa?
Varsinkin me, jotka ei vielä kantaamme tässä skabassa tiedetä. Eiks olekin mahdollista et nää ennakkoarvailut vois oikeesti vaikuttaa?

Ja eiks..........................

.................... Ei prkl! Nyt menee kuiskimiseksi: Bomsa tuli tohon viereen muka yhtä raporttii mulle tunkeen. Sain sen saman siltä jo viime viikolla. Kun lähti huoneesta heitti olan yli, et voisitsä kuule jatkaa sun oikeita töitäs.


???????????? :o Mitenkähän meidän firman tietosuoja-asiat on duunattu? Onks aukkoja? Laitoin meinaan kyykkyyn tän kirjotuksen paljon ennen kuin se ehti tähän viereen ja lukitsin koneen et alapalkitkaan ei mitään kielinyt.

Epäluulohan täs jäi kytemään. Mut se onkin mun toinen luonto.

Kenen tietosuoja on tärkeä?

Tasan ei käy onnen lahjat. Oikeudet tietosuojaan. Tai paremminkin, et keiden oikeus tietosuojaan on suurempi kuin jonkun muun. Keiden tietosuojan rikkomukset pääsee isoihin otsikoihin.

Riippuu ihan siitä, missä sun tietoja on urkittu. Sairaalassa vaiko vankilassa. Siitä sit taas riippuu onks sun kokema vääryys mediaseksikästä. Voi ykä, koko tota sanaa. Kuka senkin on keksinyt...? En nyt vaan tähän hatutukseen parempaakaan keksi.

Mahdatteko muistaa, kun tässä aikasemmin tänä vuonna oli uutinen potilastietojen urkinnasta? Se oli tuol Haartmannin sairaalassa. Se on yks Stadin päivystysmestoista. Siel oli toimistoduunari aikaansa kuluttanut selailemalla sille kuulumattomia potilaskertomuksia. Lueskellut sähköisiä sairaskertomuksia ihan uteliaisuuttaan, huvikseen. Kattellu, miks naapurit on käynnyt päivystyskäynnillä.

Asiasta uutisoitiin silleen toteamis sävyyn maltillisesti ja asia painu villasen alle pidemmittä keskusteluitta. Ei yksikään kysellyt sairaalassa olevien tai siellä käyneiden tietosuojan perään. Ainakaan julkisesti. Ei yksikään toimittaja pureutunut tähän todelliseen uhkaan ja vaaraan tänä sähköisenä sairaskertomusaikakautena.

Meikä vaahtos asiasta muutamia päiviä, vaati päitä vadille, kun tollasta pääsee sattumaan paikassa, jossa käsitellään hyvinkin arkaluontoisia asioita. Ootetaan hei vaan, kun se kansallinen terveystietoarkisto jossain vaiheessa avataan ja ihmiset pääsee kotikoneiltaan lukeen omia sairaskertomuksiaan. Sit ollaan kaikki hakkereiden armoilla. Ja niiden perään kun ei tahdo kukaan päästä.
Täs olis kovastikin toimittajilla aihetta perehtyä, mut ei.

Asia on jälleen ajankohtainen. Meille on jo muutaman päivän ajan uutisia, lehtiä ja nettiä myöten toitotettu vastaavasta tapahtumasta vankilassa tuol Riihimäellä. Siel joku vartija on selaillu vankien tietoja jo pidemmän aikaa. Voi hallelujah! Erikseen on muistettu mainita, et Matti Nykäsenkin tietoja on lärätty. Hei, nyt tää onkin paha juttu. Suomen kansa ei Mattia jätä hädän hetkellä.

Enää puuttuu mielipidepalstoilta hellan tuutelis kirjoittajat. Nää ikuiset ymmärtäjät ja vankien puolustajat. Sit viel puuttuu muutamat mielenilmaustapahtumat tuol kaduilla "vankien tietosuoja taattava" kylttien kanssa.
Ja vartia on  tietty saatava vankilaan. Sinne Riihimäelle. Samoihin selleihin niiden kanssa, joiden tietoja se on urkkinut. Sais ihan henk. koht kuulla ja tuntea, mitä vangit on sen hommista mieltä......

Mitäs tästä vedetään loppupäätelmäksi?
Älä mene / älä joudu sairaalaan näinä aikoina. Sua voi hoitaa valelääkärit, tappajahoitajat ja sun intiiimit, luottamukselliset tiedot lukee joku, jolle ne ei mitenkään kuulu, kahvitauollaan. Eikä kuule kukaan korvaansa lotkauta.

Hankkiudu hyvä ihminen vankilaan. Tapahtu siel mitä tahansa, mistä toimittajat sais ihmisoikeusotsikoita, on sympatiat sun. Jo valmiiksi löyhiä lusimisen sääntöjä kyllä entisestään höllätään, kun kansan pieni vähemmisö kuulostaa niitä vaativan. Ja pirulauta, kaikki sun oikeudet vankina on potenssiin sata paremmat kuin lain kirjainta noudattavilla.

Miten ihmeessä kaikki on nykyään näin viturallaan?

Talent tuomarit töpeksi

Tuliks katsottua eilen lauantaina Talentia? Nelosella pyörivää kykyjen kilpailua. No, en mäkään sitä eilen kattonu. Tänään nauhalta. Ja alko mietityttää...

Ens alkuun on todettava, et tämän vuoden kykypyrkyrit on kyl huomattavasti parempia kuin viime vuonna. Jokaisessa semissä, joita nyt on muutamana lauanataina pidetty, porukat on olleet toinen toistaan taitavampia omissa lajeissaan. En mä niinkään laulajista ja skittan ränpyttäjistä välitä. Niit kun on maailma täys. Mut kaikkee muuta kivaa duunaavia oon ihastellut.

Eilisen skaban ehdottomia huippuja olivat nää tulikeppikaverit. Ketäs ne olikaan nimeltään...? Ei muista. Hitto ku näytti et niiden kainalotkin olis ollu tulessa kun ne pyöritteli niiden tulikeppejä.
Ja Minimies on kans mahtava. Ihan oikeesti uutta ja ennen näkemätöntä. Oikeet kyvyt meni finaaliin mun mielestä. Kun kerran vaan kaksi jatkoon pääsee.

Nyt sit tullaan siihen kohtaan joka alko tökkiin. Tulikeppikaverit ( en vaan kertakaikkiaan muista niiden nimeä ) oli katsojien suosikki ja menivät siis ekana jatkoon. Kakkonen ja kolmonen olivat Minimies ja Pikkutyttö viuluniekka - en senkään nimeä muista. Pieni ja pikkuvanha. Se tyttö. Soitti joo, ihan ok. Turhan pitkän biisin kylläkin. Ikäisekseen varmaan taitava pelittäjä, mut onhan noita viuluvirtuooseja kuiteskin aika moneen lähtöön.

Tällasessa skabassa toi musiikki puoli on aika huono pärjään. Syystä et sitä tarjontaan on maailma laidasta laitaan täpötäysi. Tarttis olla niin helkkarin hyvä ja erilainen, et talentiksi voitais nimetä.
Niinhän siin kävi, et tuomarit laitto finaaliin Minimiehen. Ja ihan oikein tekivät. Viulun soittoo ollaan kuultu ennenkin ja kuullaan ihan varmasti tän jälkeenkin, mut Minimiestä ei olla aikasemmin nähty. Uus idis ja hyvin toteutettu.

Noh, pikkutyttö viuluniekan naama meni näkyvästi mutruun. Ei ollenkaan tykänny tuomareiden valinnasta. Ja mitä teki tuomarit? Ryntäsivät kaikki kolme lavalle halaamaan ja lohduttamaan tätä nirpistelijää. Pienen hetken saivat jatkoon menneet tuulettaa, mut kun huomasivat, miten tuomareiden kaikki huomio oli tässä hemmotellussa pikkutytössä jäi kavereiden tuuletukset ja iloisuus siihen. Lopputekstit pyöri tv-katsojille, kansa katsomossa taputti ja tuomarit lääppi, halas ja lohdutti tätä pelistä ulostettua tyttöä. Kukaan tuomareista ei tehnyt elettäkään onnitellakseen heitä, joita syytä olisi ollut huomioida.

Kilpailu on kuulkaa kilpailu. Kaiken ikäisille. Joku pärjää ja voittaa. Toiset häviävät. Pelkkä söpö ulkonäkö kun ei ole se Talent, mitä tässä kilpailussa haetaan.

Tuomarointi on tuomarointia. Mielipiteet sanotaan ja niiden takana seistään. Ainakin niin kauan kun parrasvalot palavat. Takahuoneissa, lavasteiden suojassa saa sit lohduttaa ihan niin paljon kuin haluaa.

Kunnia niille joille se kuuluu. Tällä kertaa shown loppu meni pahasti vituralleen.

Hyi teitä Sami Saikkonen, Jaana Saarinen ja Katja Ståhl. Olitte kyl huippu epäammatillisia!

Talent-tuomareiden törpön näköisen näytöksen takana on ihan yleismaailmallinen ilmiö. Nykylapsille kun ei missään olosuhteissa muka sais tuottaa pettymystä. Ja sit jos kuitenkin joutuu tuottamaan, on aikuisen oma ahdistus niiiiin paha, et se purkautuu vääränlaisena käytöksenä.
Pikkusten kullanmurujen kun vaan täytyy oppia kestämään pettymyksiä. Niitä kun on ihmisen elämä täys.

Jos vanhemmat eivät halua altistaa lapsiaan pettymyksille, sit ei lupaa kisailuun saa antaa. Kilpailussa kun kaikki ei vaan voi voittaa ja saada tikkunekkuja.