lauantai 12. helmikuuta 2011

Lekureitten ahneus

Ahneus, rahan ja vallan himot ovat asioita, joita meikä ei kovin hyvin jaksa. On niitä, jotka ahneudestaan huolimatta malttavat pitää asian aika omana tietonaan. Toimivat niin matalalla profiililla, ettei vierustoveri huomaa mitään. Ovat siis kaksinaamaisia. Siinä muuten toinen asia, joka puistattaa.

Noh, sit on ne jotka rahan ja vallanhimo silmissään tuovat itseään, asiaansa sumeilematta esiin. Eivät näe eivätkä kuule mitään muuta kuin sen rahan ja oman asemansa pönkityksen. Nää on niiin etovaa porukkaa. Tuttavapiirissä näit sattuu oleen pari. Hyi helkkari, mitä porukkaa! Julkisissa duuneissa näit on satoja.

Oonkin ruotinut meijän maan poliitikot ja päättäjät tän saman teeman mukaisesti jo lukuisia kertoja. Jätetään ne pyrkyrit ja omanedun ajajat nyt vähemmälle huomiolle.
Keskitytään lekureihin ja lääkefirmoihin. Ja ihan erityisesti näiden kahden mahdin yhteistyöhön. Huh, tuli heti puistatus.

Aikojen saatossa, pikku hiljaa kitkuttamalla, ovat lekurit hilanneet itsensä palkkapolitiikassa asemaan, jossa näyttää olevan työntekijän markkinat. Työtekijät sanelee duunit ja palkat. Työnantaja sitten järkkäilee asiat toiveiden mukaisesti.
Ihan pikku uupumukseen asti ollaan saatu lukea, kuinka lääkäreitä on vaikea saada tekemään omaa duuniaan. Sitä, johon ne on koulutuksen tältä yhteiskunnalta ilmaiseksi saaneet. Ne nyrpistelee nenäänsä ja nakkelee niskojaan. Ja kattelee muualle kun niiden perusduunista on kysymys. Kattokaas kun tollasta peruslekurin hommaa ei mistään pikkurahoista viitti tehdä. Ja kun pitäis jonkin sortin vastuutakin kantaa omista duuneistaan. Se näyttää olevan ihan kertakaikkisen vaikee homma, näille ihmisten auttamistyöhön koulutetuille.

Tää nenän nirppaan laittaminen on johtanut siihen, et julkisella puolella kaikki lääkäreiden duuni koitetaan tehdä niin helpoksi ja työntekijälle kannatavaksi, kuin suinkin mahdollista. Jatkuvalla syötöllä lekureitten duuneja siiretään paikallisilla ja välillä valtakunnallisilla päätöksillä hoitajille. Niiden hoitsujen omien hommien lisäksi. Kattokaas kun hoitsulla ei tossa organisaatiomallissa ole ketään, jolle omia duuneja vois siirtää. Ellei sit hoitoapulaiset ja toimistotyöntekijät jossain vaiheessa katota päteviksi tekemään koulutetun hoitajan duuneja.
Eli siis hoitajien duunit lisääntyvät. Lääkäreiden siltäosin vähenevät. Hoitajien palkat eivät nouse uusien tehtävien myötä. Lääkäreiden palkat nousevat tehtävien vähenemisestä huolimatta. Täs on pikki riikkisen sellaista, joka ei mun oikeustajuuni mene.

Kautta aikain lekurit ovat olleet tavoilla jos toisillakin kytköksissä lääkefirmoihin. Kattokaas, kun lääkkeitä pitää saada kaupaksi. Kukas se onkaan parhain kauppamies tai nainen hommaan kuin lääkäri. Monelle ihmiselle kun lääkärin sana on Jumalan jälkeen sitä painavinta. Lääkäreihin luotetaan ja heitä arvostetaan.

Tän ovat nappifirmat hiffaneet jo ikiaikoja sitten. Eikä lekureilla ole mitään sitä vastaan. Lääkkeiden markkinoimiseen ja mainostamiseen käytetään isot rahat. Toiminnan kohteena ovat lääkärit. Loppupeleissä maksajana lääkkeen tarvitsija. Se potilas. Lääkefirmojen edustajat surffaavat Suomenmaata ristiin rastiin kertomassa lääkäreille oman firmansa lääkkeistä. Samalla kun juttua tulee, saavat lääkärit ilmaisia lääkenäytteitä ja tietty hyvää syötävää ja juotavaa. Kalliita koulutusmatkoja koti- ja ulkomaille järkätään lekureille näiden samojen lääkefirmojen toimesta. Ennen tällänen toiminta oli näkyvämpää. Nykyisin se osataan vähän niinkuin pakon sanelemana tehdä enemmän nurkan takana. Se peitellään sopivilla ilmaisuilla ja rahoituspuoli kulkee kivasti sellasia reittejä, ettei ihan päästä lahjonnasta syyttämään.
Kaikki me osataan laskea yhteen nää asiat ja todeta, et lekurit laulaa niiden lauluja joiden pöydissä ne syö. Kyl tää aika paljon jäytää mun luottoa lääkäreihin.

Sit on se porukka lääkäreitä, jotka tekee uraa ja tutkimustyötä lääkefirmojen palkkalistoilla. Nää samaiset tutkija-asiantuntijat antaa meille lausuntoja ja korostaa oman tutkimuksensa kannalta esiin tulleita asioita. Ja ovat siis lääkefirman palkkalistoilla ja tekevät duuniaan firman piikkiin...

Julkisten terveyspalveluiden yksityistäminen on päivän sana tätä nykyä. Koko 2000-luku on ollut aikaa, jolloin paikkakunnilla ympäri Suomen on sairaanhoitopalveluita sovittu yksityisen tahon hoidettavaksi.
Lahti kaupunkina tais olla ensimmäisten joukossa.Nyt siellä on tultu katumapäälle. Miettivät vakavasti vaihtoehtoa, et kunta ottais homman takaisin omaan hanskaansa. Joku ei sitten vissiin toiminut. Siinä että yksityinen firma on hoitanut julkisen puolen velvoitteet kuntalaisten terveyden- ja sairaanhoidossa...

Isoja rahoja tahkoavia yksityisiä lääkärivuokrafirmoja on syntynyt koko tämän vuosituhannen alun kuin kukkia keväiselle niitylle. Firmat kehrää ihmisten hoitamisesta omaisuuksia. Kunnat maksavat selkä vääränä. Niin suuria rahoja, ettei tällanen tavallinen palkkaduunari osaa edes ajatella sellaisia summia.
Tästä suuntauksesta ja mahdollistamisesta syytän kyl kokoomus-keskustaa. Ja erityisesti kokoomusta, jonka päätavoitteita on yksityistää tässä maassa kaikki. Tehdä meistä pikku jenkkilä tänne napapiirin tuntumaan. Missä kaikki ovat omillaan ja luuserit ovat ne jotka eivät pärjää. Saavat nekin sitten olla ihan rauhassa omillaan katuojissa. Rikkaiden voidessa hyvin.

Ihan sattumalta eräässä tilaisuudessa kuulin jotain sellasta, joka sai mut melkein pökräämään. Yhden tollasen vuokrafirman lääkärin kuukauden työ samaan terveyskeskukseen maksoi kunnalle 20.000€. Joo, kyl sä luit oikein. Siitä lekurille lohkes sellanen viis donaa ja loput vuokrafirmalle.Samalla summalla olis kunta maksanut palkan kolmelle-neljälle omalla palkkalistallaan olevalle lääkärille. Työaika ois ollu sama. Yksi kuukaus.
Mut kattokaas kun nää nirppis lekurit ei omia hommiaan enää nykyisin viitti tehdä kuin helvetin isoista rahoista. Niille on ihan sama mistä niiden palkat maksetaan ja keneltä niiden isot palkat on pois.
Kunhan iso palkka juoksee ja hommia on sopivan vähän/päivä, niin kyllä natsaa.

Onks tässä meidän maassa joku kirjoittamaton yhteiskuntasopimus, ettei näistä lääkäreiden sika vaatimuksista ja kytköksistä lääkefirmoihin ja muihin terveyttä ja hyvinvointia markkinoiviin firmoihin mitenkään noteerata? Niistä kun ei kovin usein kirjoitella. Eikä uutisaiheita kyhätä.

Mut sit hei on jotain, mitä tässä yhteiskunnassa ei sulateta. Hoitajien ja rahan puhumisesta edes samassa lauseessa.
Hiljattain ainakin Hesari uutisoi, et jollain paikkakunnalla oli hoitaja, jonka palkan maksoi lääkefirma. Tais olla Porvoo, se paikkakunta. Tää oli jotenkin lipsahtanut julkisuuteen tää juttu. Oliks se nyt niin, et tän hoitajan tehtävänä oli hoitaa ja seuloa diabeetikkoja ja ohjata tarvittaessa tutkimukseen ja lääkärin pakeille sellaset, joiden sokeriasiat oli jollain tapaa viturallaan.
Uutisen jälkeen samainen Hesari oikein pääkirjoituksessaan julisti tällaisen toiminnan laittomuutta. Että mihin tässä yhteiskunnassa ollaan menossa kun lääkefirman palkkaama hoitaja hoitaa ja seuloo ihmisten vaivoja. Se hoitajan voi vaik markkinoida palkanmaksajansa tuotteita.
Hei kuukaas siel Hesarissa ja muutkin asiasta huolestuneet! Sanoi se hoitaja sitä tai tätä niin se on vain ja ainostaan se lääkäri, joka lääkityksen päättää. Ainaskin tätä nykyä. Sit voi asiat pikkuhiljaa muuttua, kun hoitajatkin alkavat reseptejä rustaileen. Olen kyl ymmärtänyt, etteivät hoitajat koskaan saa yhtä laajaa reseptin kirjoitusoikeutta kuin mitä lekureilla on. Ja ei palkkaa lisää, tietty.

Niin et, en olis ollenkaan huolissani yhdestä lääkefirman palkkaamasta hoitajasta. Paitsi jos se saa tuntuvasti parempaa palkkaa kuin kanssa sisarensa samoista duuneista. Sit ei natsaa.

Olkaa kulkaa pääkirjoittajat ja kansan omattunnot vain valppaina lääkäreiden palkka/työ/ja muiden etuisuuksien kehityksestä.

Hoitajilla ei tässä yhteiskunnassa näytä samoja etuisuuksia koskaan olevan. Ellei sitten katsota, että lääkärin töiden lisääntyminen hoitajilla on jonkin sortin etuus.
Jota kyllä meikä epäilee...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nakkaa omat mietteesi aiheesta.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails