Ambomaalla - vai??

No niin. Meikä kävi täyttämässä kansalaisvelvollisuutensa. Annoin ääneni ehdokkaalle, jonka toivon parhaiten ajavan mulle tärkeitä asioita. Muutahan en nyt enää voi, kuin toivoa sen asian suhteen.

Ei kyl oo helppoo toi sopivan ehdokkaan valinta tääl Stadissa, kun kaikki ovat vieraita. En tunne yhtäkään henk.koht. Vanhat veteraanipoliitikot tietty tuntee nimeltä ja niihin liittyy omat mielikuvansa, kuinka aikaisempia pestejään ovat tuol eduskunnassa hoidelleet.

Mut uudet pyrkijät on ihan hepreaa. Vaalikoneita tuli pyöriteltyä. Ihan toivotonta puuhaa. Ei sieltä sopivaa löydy. Mulle nimittäin kävi joka koneen äärellä just sama. Ehdokkaat, jotka mun vastausten perusteella funtsailee asioista samalla tyylillä, olivat kaikki mulle väärän puolueen ehdokkaina. Miten se nyt tolleensa, meikä mietti. Ja miettii täs vieläkin, vaik ääni tuli annettua. Päätin ehdokkaan ihan ilman vaalikoneiden avitusta.

Tää vaalipäivä alkoi mun kohdalla melkoisella hämmennyksellä. Lueskelin Hesaria ja hörpin samalla kahvia. Osu siinä sitten silmään juttu, jossa kerrottiin, et nyt on sit tänne Suomeenkin tullut ulkomaalaisia vaalitarkkailijoita. TÄH!?!? Leuka loksahti auki ja just ryystetty kahvi valui suusta rinnuksille. Helkkari sentään.
Rintamuksen kastellut kahvi ei sit yhtään haitannut, kun meikä luki silmät tapillaan juttua. Joo, totta se oli.

Tarkkailijoita on tullut seitsemän kappaletta. Ei siis hirveen montaa, mut kuiteskin. Ovat olleet täällä jo jonkin aikaan seurailemassa, kuin homma pelittää.

Ja meikä kun on luullut, et vaalitarkkailijat menevät maihin, jossa demokratiasta ei oo koskaan kuultukaan. Et semmosissa maissa tarttee vähän ulkopuolisten kattella, meneeks asiat yhtään sinne päin kuin olis oikeudenmukaisuuden nimissä tarkoitus. Mut et Suomessakin...? Oho! Ollanks me muiden silmissä joku Ambomaa???

Noh, tekstistä selvis et meidän muuttunut vaalirahoituslaki on saanut tarkkailijat kääntämään katseensa tänne Perä-Pohjolaan.
Mulla lähti siitä kyl saman tein hyrrä pyörimään, et toi vaalilaki on peitetarina. Oikeasti haluuvat nähdä, käydäänks tääl jotkut korruptio vaalit. Kun rahamiehet antoivat viime vaaleissa ehdokkaiden innosta ojentamiin käsiin kasa päin rahaa ja saivat sil viisiin mieleisen hallituksen käskyläisekseen...

Eikä mun ajatuksen kulku tähän tyssänny. Jatkoin funtsimista, et ollaanks me oikeesti mikään demokraattinen maa? Siis oikeesti. Meil on tietty kaikki ulkoiset asiat niin kuin demoratiassa pitääkin. Mut toi rahan mahti ja ne joilla sitä kasapäin on, ovat ne tän maan johtajat. Poliitikot ovat vain kaksisataa pelinappulaa miljonäärien pelilaudalla. Hitsi, tuli ihan huono-olo kun tota funsailin.
Mistä sitä tavallinen ihminen voi tietää. Voi vaan arvailla. Voi olla, et teille muille tää on kirkastunut jo ajat sitten. Mä koin jonkin syvällisemmän herätyksen tänä aamuna.
Noh, oonhan mä näit samoi ajatuksia pyöritellyt tääl aikaisemminkin. Mut tänään, vaalipäivänä, ne tulivat niin konkreettisiksi.

Tosta demokraattisuudesta ajatus karkas kansan tyytymättömyyteen. Siihen kuinka näissä vaaleissa ovat ehdokkaat saaneet ihan kontreettisesti kokea, et kaikki ei tykkää nykymenosta. On ollut ehdokkaiden häiriköintiä jopa väkivaltaa.  Mä ymmärrän näitä ääri-ilmiöitä jollain tapaa. Todettakoon kuiteskin, etten väkivaltaa ja toisen uhkailemista hyväksy, mut ymmärrrän tätä ilmiötä. Sitä, mistä se kumpuaa. Kun kuilu levenee ja syvenee. Toisella puolella rotkoa ovat ne joilla pyyhkii helkkarin hyvin. Toisella reunalla ne jotka elävät kädestä suuhun. Eikä siihenkään meinaa rahat riittää.

Lähi-Idän maiden kapinoita ja kansannousuja seuratessa oon funtsinu, et milloinkahan tääl Suomessa tavallinen kansa väsyy kyykyssä olemiseen ja nousee vastarintaan. On jo niin paljon niitä, joilla ei mene hyvin. Perussuomalaiset nyt koittavat siihen saumaan tuoda muutosta. Jos niiden vaaliteemoihin on luottamista. Mä kattokaas on pirun epäileväinen näissä politiikka asioissa.
Suurimmalla osalla ihmisistä on toistaiseksi asiat kohtuullisessa kuosissa. Pysymme poteroissamme. Mut sit jos oma elämä ajautuu tilanteeseen, ettei väliä enää oo muulla kuin muutoksen halulla, sit ehkä porukat nousee vastarintaan. Yhdistää voimansa. Suistaa valtaa pitävät korkeuksista.

Siihen ei sit taida pelkät vaalit riittää....