tiistai 14. syyskuuta 2010

Suomenruotsalaisia juutalaisia

Ei vinde! Ei oo totta. Nyt kun noil suomenruottalaisilla kytee pelko persuuksissa omien etuoikeuksiensa puolesta, ni yks niiden keulamiehistä - ainakin ennen vanhaan - toi Pär Stenbäck on kyl lohkassu jotain ihan mahdotonta. Et nyt  tää hienosto porukka, joka omistaa kolmasosan Suomesta tavalla tai toisella, on ajettu ahtaalle. Et niiden "vainoaminen" tääl Suomessa muistuttaa juutalaisvainoja toisen maailman sodan aikaan????? Ei saatana! Saahan sitä marttyyri olla, jos sellasesta tykkää. Mut toi on jo liian paksua.

Ainoo, mikä on yhteistä Saksan juutalaisille ja Suomenruotsalaisille on varallisuus ja valta. Ovat kovia yrittämään. Molemmat. Osaavat tehdä bisnestä ja vuolla kultaa niin et meikä on vihreä kateudesta. Mut siin ne yhteiset asiat onkin. Saksassa juutalaiset sodan aikaan laitettiin kaasu-uuneihin. Tääl Suomessa nää meidän ruotsinkieltä äidinkielenään taalaavat on ihan vapaina. Pienenä vähemmistönä suurine oikeuksineen. Niit on tätä nykyä koko Suomessa öbaut 300.000. Niille tarjotaan julkiset palvelut ruotsiksi, vaikka vain pieni osa porukasta on todellisia ummikkoja. Suurin osa pärjää suomenkielellä paljon paremmin kun pakkoruotsia opiskelleet suomenkieliset ruotsilla.

Pohjanmaalla väännettiin tässä hetki sitten, kun Kokkola meinattiin erityisesti keskustan poliitikkojen toimesta liittää hallinnollisesti Ouluun. Palvelut olis sit tarjottu kokkolalaisille, paremmalla porukalle, niille ruotsinkielisille, siellä missä ruotsia ei perinteisesti niin paljon puhuta. Perustuslaki esti siirroon.
Vaasa paikkana on suomenruotsalaisten paratiisi. Kokkola sit sinne. Noin niinku hallintopuolelta. Eihän sitä Kokkolaa muuten oltu siirtämässä, tietty. Kyl se pysy kartalla ihan omalla paikallaan. Tää päätös jurppi Mauri Pekkarista sen verran paljon, et lehdistötilaisuudessa, jossa aihetta käsiteltiin, avas Mauri suunsa ja vastas kaiken kielisiin kysymyksiin vain suomeksi. Vaik osaa kyl ihan sujuvaa ruotsia. Tämän hiipuvan vaalikauden ehdottomasti paras veto keskustalaiselta. Mitä sitä ruotsia puhumaan porukassa, jossa kaikki osaa suomea! Hyvä Mauri!

Suomenruotsalaisia näyttää kalvavan tää suomensuomalaisten pikku hiljaa barrikaadeille nouseminen. Kyseenalaistetaan vähemmistökielen asema. Ihmetellään kalliita hallintokoneistoja, joita ylläpidetään tän pienen porukan takia kahdella kielellä. Kaikki maan virallinen materiaali pitää painaa kahdelle kielellä. Toista kieltä lukee viis miljoonaa ihmistä ja sitä toista 300.000. Ihmetellään, et oli vaalitulos mikä tahansa, niin Ruotsalaisen kansanpuolueen edustaja on hallituksessa jonain ministerinä. Ruotsinkielen opiskelua pakollisena ei kiitellä. Ja sitä rataa.

Hei haloo! Tää on tätä päivää. Me ollaan päästy Ruotsin vallan alta ajat sitten. Mut silti meidän pitäis ryömiä ja hyväksyä vähemmistön hyysääminen ja niiden etuihin veroeurojen törsääminen. Suomenkieltä äidinkielenään puhuvat on hei huomannu, et maailmaa on Ruotsin rajojen takanakin. Usein paljon tärkeämpää ja mielenkiintoisempaakin. Ja Ruotsin läpi matkatessa kohti avaraa maailmaa kyl pärjää helkkarin hyvin englantia puhumalla. Ovat siellä kielitaitoisia. Vaik meille onkin koitettu syöttää sitä ikuista paksua ja pitkää pajunköyttä, kuinka pohjoismainen yhteistyö vaatii kaikkien suomalaisten ruotsinkielen taitoa. Voi törky, mitä potaskaa.

Noh, on ruotsinkielisissä poliitikoissa toinenkin marttyyri. Astrid Thors, tää maahanmuuttoministeri, joka alahuuli väpättäen nyt lehdistölle kertoo epäilevänsä ruotsinkielisen porukan "sortamisen" johtuvan siitä, että hän on ruotsinkielinen. Ei kuule Astrid, ei se oo sun äidinkieli, vaan sun dorkat puheet ja ehdotukset liittyen maahanmuuton helpottamiseen ja kaikenmaailman kerjäläisten ja ulkomaalaisten vanhusten hyysäämiseen. Et ei nyt sekoita kahta asiaa. Kieltä ja tyhmiä päätöksiä. Jokainen joka puhuu niin dillejä kuin sä, saa buuausta. Kielestä riippumatta.

Nyt on vaan se aika. Et kuvia ei enää kumarrella. Herran pelko ei saa meitä polvilleen, eikä selkiä köyryyn. Menneiden aikojen itsestäänselvyydet kyseenalaistetaan. Suomenruotsalaistenkin on alettava perustelemaan kielellisiä oikeuksiaan ja etuoikeutettua asemaansa. Niitä ei enää haluta tarjoilla ku illallista Manulle.

Tästä kaikesta uudesta tuulesta meidän yhteiskunnassa on juutalaisvainojen polttouunit kaukana. Vaikka voihan se vähän kirpasta, kirvellä ja kuumottaa. Henkisesti. Kun perusteettomia oikeuksia pikkuhiljaa perataan. Suomalaisilta ruotsia puhuvilta.

Tervetuloa Suomen 2000-luvulle! Täällä ummehtuneita nurkkia tuuletellaan.

11 kommenttia:

  1. Voi ihanuutta. Olen niin samaa mieltä! Kirjoitin vähän aihetta sivuten omaan blogiini jokin viikko sitten tuosta pakkoruotsin asemasta, sillä itseäni nyppii ja harmittaa ja ärsyttää siinä määrin se, että minun täytyy vielä tuosta kielestä kärsiä korkeakoulutasolla! Ja voi, minä olen niin hyvä siinä mitä opiskelen, ihan oikeasti hyvä, niin oikealla alalla kuin voi ihminen olla - ja nyt minä harkitsen suomesta karkaamista, tutkinnon tekemistä jossain muualla! Ja miksi? Koska en selviä ikimaailmassa läpi korkeakoulutason pakollisista ruotsin kursseista enkä siten saa todennäköisesti ikinä tuosta laitoksesta papereita ulos. Onko siinä sitten järkeä... En käsitä.

    VastaaPoista
  2. Olipas harvinaisen epäselvästi kirjoitettu kommentti! No, ehkä siitä kuitenkin pointti välittyy, jos ei niin toki täsmennän.

    VastaaPoista
  3. Sari: Kyllä tuli selväksi. Eikä oo hiventäkään järkeä. Pakollinen ruotsi millä koulutustasolla tahansa on niin perseestä.
    Keinotekoista tekohengitystä kielelle, jota kukaan ei oikeasti tarvitse tässä maassa. Ainakaan ne, joiden sitä on pakko opiskella.
    Ja se, et ruotsinkielen osaamattomuus on opiskelun tai ammattillisen kehittymisen esteenä, on kyllä suomenkielisten perusoikeuksien vastaista. Ei sitä lakiin oo kirjoitettu. Mut niin se vaan on! Ja siltä se tuntuu.

    VastaaPoista
  4. Vapaa kielivalinta: Kyllä. Ja hyvä niin.

    VastaaPoista
  5. Pakkoruotsi on perseestä!!! Lyhyestä virsi kaunis tällä kertaa.

    VastaaPoista
  6. Anu: Mitä sitä selvästä asiasta liirumin laarumeita puhumaan. Oon niin samaa mieltä.

    VastaaPoista
  7. Entisenä Kokkolalaisena voisin vielä tarkentaa ettei Kokkola mennyt Vaasaan vaan Seinäjokeen, joka siis on yhtä ruotsinkielinen kun Oulu. Niin ja Oulussa on kielen osaaminen tarkistettu Seinäjoella ei.

    VastaaPoista
  8. Terhukka: Lehdet ja netti, joista asiaa olen lueskellut toistuvasti mainitsevat Kokkolan hallinnollisen siirtämisen Vaasaan. Jos osa hallinnosta onkin maantieteellisesti Seinäjoella, niin ok. Valinta kuitenkin tehtiin ruotsinkielisen vähemmistön ehdoilla. Kokkolalaisista Wikipedian mukaan on 84.3 prossaa suomenkielisiä. Heidän palveluiden turvaamisesta äidinkielellään ei keskusteltu.
    Oulussa suomenkielisiä on 97%, jotenka perustuslain mukaan ei siellä ruotsia julkisissa viroissa tarvitse osata. Sama tilanne Senäjoella, 98.5% suomenkielisiä.
    Mä kyl vahvasti epäilen, et Kokkolan ruotsinkieliset saavat/hakevat/vaativat palvelunsa Vaasasta. Seinäjoella sit palvelut suomenkielisille.
    Mun pointti täs kirjoituksessa kaikkinensa on se, et vähemmintökielen edustajat saavat hyvät elleivät paremmat edutja palvelut kuin valtakieltä puhuvat vain ja ainostaan kielen takia. Ja se on se, joka mättää tässä maassa. Muuallakin kuin Kokkolassa.

    VastaaPoista
  9. Minun tietojeni mukaan Vaasaan ei jää mitään palveluja vaan kaikki menee Seinäjoelle. Se vaan on unohdettu, kun on keskitytty kielipolitiikkaan.
    Itse olen ainakin huomannut että ruotsinkieliset ovat kärkkäämpiä pitäessään kiinni oikeuksistaan, kun suomenkieliset. Tämä näkyy Pohjanmaalla paikkakunnilla jossa ruotsi on enemmistökieli. Tiedän ainakin yhden paikkakunnan josta joka ikäryhmästä reilut kymmenen lasta kävivät koulua toisen kunnan alueella, jotta saisivat opetusta äidinkielellään, suomella. Suunnilleen samanverran suomenkielisiä lapsia kävi koulua ruotsiksi, jotta koulumatka ei olisi niin pitkä. Eräs koulukaverini joka kävi koulua ei-kotipaikkakunnallaan, jotta opetus olisi suomeksi, sanoi että hänen vanhempiinsa oltiin oltu yhteydessä miksi ruotsinkielinen koulu ei heille kelvannut. Nykyisestä käytännöstä on tiedä, mutta näin oli kymmenen vuotta sitten.

    VastaaPoista
  10. terhukka: No sithän suomenkielisten kannalta asiat on ihan ok.
    Totta on et suomenruotsalaiset on kyllä äänekkäitä . Kaikessa. Ei tartte olla niitä kun kaksi samassa liikennevälineessä, ni ne puhuu kovalla äänellä toisilleen. Ruotsin ja suomenkielen sekamelska täyttää ilman. Ja itse ne mielellään ottaa kielen esille aina kun esim. palveluista puhutaan.
    Näyttää niillä olevan kova ryhmäkurikin tosta sun kertomasta päätellen.

    VastaaPoista

Nakkaa omat mietteesi aiheesta.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails