keskiviikko 20. tammikuuta 2010

Bumerangi Pate

On se kumiukko toi Väyrysen Pate. Aina kun tavallinen kansa on sen ehtinyt unohtaa, pomppaa mies kehiin. Bumerangi, joka aina palaa politiikan keskiöön. Heitit sen sitten kuinka kovaa ja kauas tahansa. Toiset ne on jojoja. Toiset ne osaa. Palata. Kuin ei mitään. Taito sekin.

Huolestuttaa toi meidän tuleva pääministeri asiakin. Ei kai se Pate ole? Kun nyt näyttää, ettei keskustassa kovin tunkua ole noihin puheenjohtaja ja pääministeri hommiin. Vai voisko Mari Kiviniemi selättää Paavon näissä kisoissa? Onko se puoluesihteeri Jarmo Korhonen niin kova luu, ettei siihen muut pysty ku Pate. En ole keskustalainen - ei herttinen sentään syntyperäisestä stadilaisesta keskustalaista tule ikinä - mut silti jotenkin ihailen Paavoa. Sen pokkaa. Kattelin eilen illalla uutisia ja siinä se miekkonen istui yksin kymmenien mikkien ja kymmenien kuvaajien ympäröimänä ja ihan tosissaan kertoi olevansa puolueensa uudistaja!?!? Jestas sentään, kuinka hullulle se kuulosti tollasen kehäketun suusta. Tais vähän itselläänkin suupielet nykästä hymyyn. Enempää ei katsojille näytetty. Jäi kuulematta, mitä se mahto sillä uudistamiselle tarkoittaa. No täytyy nyt sit arvailla.

Jos muistellaan Paten poliittista menneisyyttä, niin sieltä ei mitään uutta nykyajan politiikan pitoon saada. Paavo poika oli jo 1970-luvulla kovassa nousujohteisessa. Miehen taustavoimaksi mainittiin itse Kekkonen, Maalaisliiton nykyisen Keskustan mies. Muistanette tuon vuosikymmeniä Suomen presidenttinä toimineen miehen, joka kerta toisensa jälkeen valittiin uudestaan pressan hommiin. Taisi ainakin kerran jatkaa presidenttinä ilman vaalejakin. Ja muuten siihen aikaan Suomi oli jo virallisesti demokraattinen maa. No pysytäänpä asiassa. Patella siis oli hyvät nosteet. Ja sellasia nosteita nykyäänkin käytetään. Kaveri auttaa kaveria ja kumpikin hyötyy jotakin.

Olihan Patella omat sotkunsa: jalasmökit, lentoemojen pepun nipistelyt ja ei niin kovin hyvin päivän valoa kestävät käynnit Tehtaankadulle, silloisen Neuvostoliiton suurlähetystöön. Kuulemma koitti Ahti Karjalaista puhua presidentiksi. Kyseli kai, että sopiko Neuvostoliitolle sellainen järjestely länsi naapurissa. Ei siis tässäkään mitään uutta nyky käytäntöihin. Poliittista kähmintää, naisten kähmintää, pientä epäselvyyttä siellä ja tuolla.

On Pate toki reilukin ollut. Nosti puolueen kärkeen poliitikoksi nuoren Esko Ahon 1980-90 lukujen taitteessa. Ja tuuppas sitten myöhemmin miehen menemään. Ehdotti siinä samassa rytäkässä itseään pääministeriksi. Tuolloin Koivisto (taustaltaan sdp) oli pressa, joka sai mahdollisuutensa pressana vasta kun kestopressa Kekkonen heitti vitoset. Piti siis Paten itse kehua itseään kun ei Kekkosta enää ollut. Mut niinhän toi Matti Vanhanenkin on itseään kehunut moneen kertaan. Mitä suurempi sotku miehen jäljiltä on löytynyt, sen vakaammin on hän itse itseään kehunut rehelliseksi ja suoraselkäiseksi. Kertonut suosionsa olevan suuri??? Keskustan porukka varmaan kurssitetaan erityisesti itsensä kehuskeluun. Ja mitä pahempi soppa, sitä komeammat taputukset omille olkapäille. Kun huonosti menee, syy on aina jossain muualla. Niin Matin kuin Paavonkin mielestä.

Niin, et mitähän se Paavon uudistus vois olla? Vanha koira kun ei enää uusia temppuja tahdo oppia. Kertoi olevansa muuttunut mies. Ihan hyvä. Mut kun kepulainen kehuu itseään, alkaa varoituskellot kuulijalla soida.

Juu, Pate on kuulemma pärjännyt nykyisessä pestissään ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä sen jälkeen kun sen kiristämälä itselleen sai. Politiikassa kiristys, lahjonta ja uhkailu ovat varsin toimivia tapoja saavuttaa omat päämäärät.

Piiri pieni jatkaa pyörimistään. Ja kansan pitäis noista leikeistä innostua. Esimerkiksi äänestämällä. Miksi? Kun ne kuitenkin suhmuaa keskenään toisilleen parhaat paikat. Eikä se Pate(kaan) sitä miksikään muuta.

Kovasti on politiikot kansan valitseman presidentin valtaa ajamassa alas. Mua huolestuttaa tää pääministeri asia. Se kun näytetään päätettävän jonkun puolueen sisäisenä asiana.

Onks jossain kiertämässä pääministerin valtaoikeuksien vähentämistä vaativa adressi?Laittaisin nimeni siihen.

2 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista pohdintaa sulavasti aiheesta kuin aiheesta!

    Väyrynen näyttäytyy minun ikäluokalleni vain hauskan hassuna setänä, menneisyys on meillä hämärän peitossa ja Väyrysen paluun mediassa saama huomio on meidän silmissämme tuonut hänelle vain positiivista tunnettavuutta. Hauska setä, hauska kohu - politiikka näyttäytyy joskus viihteen areenana.

    Vierailija

    VastaaPoista
  2. Vierailija: Kiitos kommentistasi :) Keskustelu täällä blogissa piristää mua kovasti. Olet niiin oikeassa poliitikan tarjoamista hupihetkistä. Kun ne herrat ja rouvat sormet selän takana ristissä hurskastelee milloin mistäkin. On meillä kovapalkkainen sirkus tuolla Arkadian mäellä.
    Ja mitä Pateen tulee, voi kun se tekis Väyryset: nukkuis muutaman yön yli ja päättäis muuttaa mielensä. Niinkun sillä oli menneinä aikoina tapana pyörtää sanomisensa/päätöksensä. Nukkui yön ja ilmoitti seuraavana aamuna, et "enpäs mä niin sanonutkaan". Siis peruis koko ehdokkuutensa :)

    VastaaPoista

Nakkaa omat mietteesi aiheesta.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails