Eipäs osoiteta mieltä!

Veteraanikansanedustajaksi itseään toki oikeutetusti tituleeraava Raimo Ilaskivi kritisoi hiljattain mielipidekirjoituksessaan (Hesari 1.7.2010) eduskuntatalon portailla mieltään ilmasevista ihmisistä. Ilaskiven mukaan moinen hilluminen vaikeuttaa kansanedustajien kulkua kalliiseen työpaikkaansa. Hänen mielestään rappusilla majailu ja ääneen huutelu ovat

1. painostusta ja lobbausta, jonka paikka ei ole portailla?? Hänen mielestään kansan mielenilmaukset portailla

2. murentavat samaisen laitoksen arvovaltaa?? Moinen rappusilla oleskelu ja oman mielipiteen ilmaisu

3. häiritsevät eduskunnan vapaata työskentelyä??

Jaa niin, miten niin kysytään nyt täällä. Siis kansanedustajia ei saa kansa häiritä? Ei saa kertoa mitä mieltä ollaan? Jaa-ha.

Kuva

Duunimatkani kulkee mennen tullen eduskunnan ohi. Iso harmaan ruskea laatikkotalo komeina portaineen on aika ajoin mielenilmausten näyttämönä. Hei kansanedustajat, kansalla on asiaa! Minne sitä asiaa tullaan kertomaan ellei teidän duunipaikalle, jossa teidän nyt ainakin periaatteessa pitäisi olla paikalla. Ja onhan se eduskunta portaineen sen verran rauhoitettu reviiri, ettei siellä ainakaan ilman asiallisia lupia mielipiteitä ilmaista. Aina on poliisi sivusta seuraamassa ja järjestystä valvomassa. Portailta on näkyvyyttä kahteen suuntaan. Sinne eduskuntaa (toivottavasti) ja ulos kadulle. Sattaapa mediakin olla joskus kiinnostunut ja jos hyvin käy, voi jossain uutislähetyksessä olla väläys tapahtumasta.

Viimeistään kuluneen talven aikana vihon viimeisellekin on tullut selväksi, etteivät äänestäjät kansanedustajiensa välityksellä pääse asioihin vaikuttamaan.

1. Lobbarit ja vaalien rahoittajat sanelevat nykyisin päätökset. Olen Ilaskiven kanssa samaa mieltä siitä, ettei lobbauksen ja painostuksen paikka tosiaankaan ole siellä rappusilla. Lobbaus tapahtuu eduskunnan sisällä, saunoissa, ravintolan kabineteissa, ulkomaan matkoilla. Siellä missä rahaihmiset edustajia kestitsevät. Ja mihin ehdokkaat ennen vaaleja sitoutuvat vaalirahan toivossa.
Kansan mielipidettä kun harvoin olen nähnyt yhdenkään kansanedustajan siellä rappusilla olevan edes kuulemassa. Ja mitenkäs toi lobbaus ylipäätänsä. Eikö sekin ole kyseenalainen mielenilmaus??

2. Arvovallan eduskunta on kyllä menettänyt ihan omin voimin. Muutama mielenilmaus vuodessa julkisin varoin ylläpidetyn talon portailla ei venettä ole kaatanut. Kaikki sotkut ja hässäkät ylikalliista viinistä, urheilukerhon tileistä, mahtavista palkankorotuksista. Puhumattakaan vaalirahasotkuista, joita tässä vieläkin selvitellään. Ei kuulkaa kyllä te edustajat nyt ihan itte edustitte itsenne ohi kansan arvostuksen.

Arvostushan on asia, joka ansaitaan. Sitä ei voi edes ostaa.

3. Mieltään ilmaisevat ihmiset eivät nyt kumminkaan portaita peremmälle tule. Niin että vapaata työskentelyä pääsee toteuttamaan, ilman että ihmiset olisivat koko ajan häiritsemässä. Okei, onhan siellä salin lehtereillä joskus sattunu pikku häppeningiä, mutta vaksit ovat tasan tarkkaan hetkessä kantaneet häirikön pihalle. Vapaa työskentely tyhjyyttään kumisessa salissa on siis saanut jatkua.

Niin että, kuinkas se kansa saa mielipiteensä kuuluville jos mielenilmaukset eduskunnan edustalla kielletään. Äänestämisestä ei ole enää mitään hyötyä. Tai ainakin pitäisi tietää kenen kädestä ehdokas syö ja kenen lauluja tulee mahdollisen valintansa jälkeen laulelemaan.

Eduskunnan portaita lähemmäksi ei vaalikauden aikana tavallinen kansalainen edustajia pääse. Tai voi päästä, mutta se on helvatan monimutkaista kaikkine anomuksineen ja perusteluineen. Toista se on puolen vuoden kuluttua, kun vaaleja vietetään. Sit on kaikki kaksi sataa ja satoja uusia yrittäjiä roikkumassa kaulassa ja kahvia tarjoamassa toreilla ja kaduilla.

Sit me ollaan hetki kuninkaita. Sen meidän kalliin yhden äänen turvin. Silloin me saadaan mieltämme ilmaista. Se sopinee myös Raimo Ilaskivelle.