Yllätys munkki

Mä pääsin vauhtiin taas tän postaamisen kanssa. Sen kunniaksi pistin itselleni haasteen. Sanotaan sellasen aamukamman. Ennen lomaa mä skivaan joka ikinen arkipäivä vähintään yhden ajatuksen tänne blogiin. Ihan silleensä lonkalta. Ajatus joka syntyy ja ehtii sen verran elää et muistan sen ja kirjaan ylös.

Mua on harmittanut hiljaiselo, jota olen ylläpitänyt täällä. Semmonen ei mun mielestä ole lukijoita kohtaa reilua. Niin et nyt muuttuu meininki. Ainakin lomaan asti. Sinne on 9 arkipäivää. Viikonlopun olen kaikenlaisten yhteyksien tavoittamattomissa. Se jää väliin. Mut jos löhöillessä jotain kuolematonta sattuis mieleen tulemaan raportoin siitä heti arkena. Muistikirja kulkee messissä.

Tän päivän ajatus lähti tästä liikkeelle. Metrossa osui silmään vastapäätä istuneen matkustajan käsissä ollut iltapäivälehti, jonka otsikossa kerrottiin yllästyshäistä. Katariina Souri on mennyt naimisiin. Yllättäen. Keneltä?

Sanonta yllätyshäät, yllätysraskaus, yllätysero saa mut aina äimäksi. Et niinku keneltä yllättäen? Jos ajattelee asianosaisia, niin tuskin. Kyllä häät sovitaan edes sen verran ajoissa, et saadaan joku toimittamaan seremonia. Eikä raskaaksi kukaan oikeasti yllättäen tule. Eri asi on, käyttääkö ehkäisyä. Mut kyl me kaikki bilsan tunneilla ollaan sen verran oltu, et selväksi tuli naisen ja miehen yhtymisestä se, et raskaaksi voi tulla. Eikä kukaan yllättäen eroa. Kyl ne kuviot pikkuhiljaa hilautuu siihen jamaan.

No keneltä yllättäen? Ei kai kukaan kuvittele, et kansa jotenkin odottaa sille ilmoitettavan hyvissä ajoin edellisen kaltaisista tapahtumista. Ei me niin vaativia olla.

Jäljelle jää toimittajat. Ne raukkaparat on pettyneitä, kun jäi hyvä stoori tekemättä, kun ei etukäteen tienny asioista mitään. On vaan uutisoitava jonkun virallisen lehdistötiedotteen sisältö ja kaivettava vanha kuva julkkiksesta toimituksen arkistoista. Toimittajia harmittaa. Ne tulivat yllätetyiksi.

No hei, mullekin osui yllätys. Munkki tohon kahvikupin viereen. Kuin se noin - yllättäen ;)

Soon huomiseen.