Kyllä käy taas keittämään

Meinasin tossa yks päivä vetästä parit herneet nenääni. Älkää epäilkö. Olis ne mahtunu. Tonne mun glyyvariin.

Ootte varmaan lukasseet ja kuulleet tosta Wikileaksista.Tämän ajan totuuden torvesta. Systeemistä, jonka avulla on paljastettu, kuinka meijän asioita suhmutaan. Kähmitään ja käydään kauppaa.
On kaksi totuutta. Se ihan oikea ja tosi. Ja sit se, joka tarjoillaan meille taviksille. Broilerilaumalla. Muutama kot-kot meidän suunnalta. Ja siin se sit taas oli. Se "totuus". Joka siis meille haluttiin tarjoilla. Eikä sillä välttämättä ole mitään tekemistä sen oikean totuuden kanssa. Jonka meidän poliitikot suuressa viisaudessaan ovat ajatelleet meiltä säästä. Ettei menis kansalta yöunet. Eikä laskis suosio poliitikoilta. Varsinkaan näin vaalien alla.

Tän ajan iso ongelma on, ettei tiedä mitä uskoa ja ketä totella.

Tapojeni mukaisesti käväisen täs kohtaa sivupolulla. Harhailen hetken tien vierustaa. Senhän mä osaan ehkä parhaiten. Olla ja mennä aiheesta kaartaen ohi.
Kiva kun olette mulle olkapää, johon harhailevia ajatuksiaan saapi vuodattaa...
No nyt unohtu jo koko juttu. Helvetti, no se sivujuonne. Venatkaas hetkonen. Mun on fundeerattava. Ankarasti. Se onkin se vaikea osuus. Ajattelu...

No nyt mä muistan. Oon ehkä ihmetellyt tätä joskus ennenkin, mut menköön orastavan dementian piikkiin tää toisto. Nimittäin toi eduskuntatyö. Siin on sit hieno homma. Neljästä vuodesta tehokasta työaikaa lienee sellaset pari vuotta. About.
Vaalien jälkeen eka vuos menee erilaisten valiokuntien ja työryhmien käyntiin saamiseen. Sit alkaakin varsinainen työaika. Aika, jolloin kansaa viilataan linssiin, niin paljon kuin ehditään. Avustajat ilta- ja yötöinään tekasevat erinäisiä selvityksiä ja selontekoja, joilla saadaan kansa uskomaan, et ne edustajat ihan oikeesti tekevät jotain palkkansa eteen. Jokunen lakiesityksin saatetaan silmän lumeeksi kyhätä.

Noh, joskus sattuu fiboja. Avustajallekin. Lähtee eetteriin sähköposti, josta käy ilmi, kuinka ministerin tekemä pikkiriikki mokandeero selitetään julkisuuteen parhain päin. Jos sitä nyt kukaan sattuu huomaamaan... Sitä ministerin kämmiä.
Juu, tää on se Sinnemäen juttu. Kun toi meidän työministeri meni pöpöttään SPD:n veroehdotuksista ja piti ehdotuksia epärealistisina. Kirjoitti blogissaan ihan muuta kuin mitä oli tarkoitus. Ei ollu lukenut avustajan selontekoja niin tarkkaan kuin noilla ministerin palkoilla pitäis. Jotain saakeli ison tilipussin eteen olis kyl hyvä tehdä. Edes lukea, mitä toinen kirjoittaa. Eri asia jos ei pysty lukemaansa sisäistämään.
Noh, en mä oo mikään kenenkään älliä arvioimaan.

Sit kun avustajat ovat hiki hatussa koittaneet pitää poliitikkonsa ajantasalla sellaset pari vuotta, alkaakin istuvan eduskunnan alasajo. Mitään ei päätetä eikä tehdä. Korkeintaan siirretään asioita ja päätöksiä tulevalle eduskunnalle. Perkutarallaa, kun on ne vaalit tulossa. Pullaa pakkaseen leivotaan ja kahvipaketteja puolueiden toimistojen kaappeihin hamstrataan. Pian on taas torikahvien aika.

Mut sanon vaan, et tossa Sinnemäen mokapeittely-yrityksessä oli taas mainio esimerkki siitä, mitä politiikka oikeesti on. Se on peliä vallasta ilman vastuuta. Yhdistelmä, joka kutkuttaa niin monia. Mut se vaatii kaksnaamasuutta. Kaikista ei sellaiseen ole. Ja sellaset hakeutuu muihin hommiin, kuin tonne Arkadianmäelle.

Kaikki nää jutut lahjonnasta. Voi tsiisus, et niit on saatu silmät tsiekuralla lukea. No esmes Matti Vanhasesta ja sen pälkähästä pääsemisestä. Helkkarinmoinen teatteri senkin miehen tutkinnat ja kuulemiset. Lopputulos oli kaiketi eduskunnan sivukäytävillä jo aikapäiviä sovittu. Vähän niin et,
kuule sai ne poliisit nyt sit mitä tahansa irti tosta Matti-parasta, niin eiköhän me kaveria sen verran jeesata, ettei syyteitä nostella. On se toi valtakunnanoikeus kaverille sen verta kova juttu, ettei viitti toista rasittaa. Ja kun tota valtakunnnaoikeutta niin pirun harvoin on kutsuttu koolle, voi sen jäsenet olla yli-innokkaita vaik ihan tuomitsemaan Matin.
Matti on nyt saanu kivan siviili duunin ja pääministerin hommistakin aika helposti irti päästi - vaikkei olis kyl halunnut, kun ei alkuunkaan ymmärtänyt mitään väärää tehneensä. Vähän kävi miehellä huono tuuri.
Kyl tää pöly tästä laskeutuu. Peittää samalla ne Matin puupinotkin... Ja perään hyvän tahtoista naurun remakkaa.

No sit on Iken lahjusjutut. Onhan niitä muutama muukin epäiltynä. Kukaan ei oikeesti ymmärrä mitään väärää tehneensä. Ovat vaan poliittisen ajojahdin kohteena.
Jos vielä tota Ilkka Kanervaa miettii, niin mies on kyllä itse aikaisemmat kohut saanut aikaiseksi. Samote, kuin tän nykyisenkin. Mut kun elää tuol hyvä veli-maailmassa, ei aina erota oikeaa ja väärää toisistaan. Ja sit vaan tarttee olla huuli pyöreenä, kun media ahdistelee.
Teatterimaailma on menettänyt monta lahjakasta osaajaa...

Palataanpa siihen mikä pisti meikäläisen kiehahtamaan. Jos sen vielä satun muistaan. No ei... vitsi vitsi.

Se oli Wikilieksin paljastama peitetarina ja kaksi totuutta-juttu Afganistanissa v.2007 kuolleen suomalaissotilaan kuolemaan liittyneisiin tapahtumiin.
Tän maan ylin johto tiesi, kuinka asiat oikeasti meni. Pommi-iskusta vangittiin siel Afganistanissa, olikse nyt seittemän heppua. Viis niistä armahdettiin heti kohta. Olivat lahjoneet maansa ylintä johtoa myöten porukoita. Ja niin aukes sellin ovet vapauteen. Vähän niinkuin meidän vaikeinhoito. Vapauteen vaan ja äkkiä.
Pari kaveria oli sen verran varattomia, etteivät taineet ihan samalla oven avauksella päästä vapauteen.
Mut siis meidän maan hallitus, pressaa myöten, ties tän kaiken suhmuamisen. Mut siitä ei hiiskuttu sanaakaan julkisuuteen. Siis meille kansalaisille. Pelättiin niin pihkurasti kielteisen suhtautumisen Afganistan-operaatiota kohtaan lisääntyvän.
Ja mistäs siitä Jenkkilässä sanottais, jos niin kävis? No, nehän ei tykkäis alkuukaan. Et meillä alkais vastatuuli puhaltaa Jenkeille tärkeisiin asioihin.

Meillä kun toi kookoomuksen porukka on ihan kielet ruskeina tonne Atlantin taakse. Lipovat ja mielistelevät. Käyvät lupailemassa meitä Natoon ja kaikkiin mahdollisiin sotakohteisiin, joita USA:lla on ja tulee olemaan. Ollaan niin kaveria ja hyvää pataa, et oman maan etu ja asiat jäävät vähemmälle huomiolle.
Noh, mitäs noista. Omalla painollaahan ne menevät. Ei haittaa Iken sotkut ja muut suhmuamiset. Kyllä kansa omat tuhlaajapojat äänestää jatkoon.

Onhan se nähty. Kerta toisensa ja kolmannenkin jälkeen.

Ihan erikseen. Ettei liikaa hempeiltäis ton Afganistanin tai muiden "rauhanturvaus" tehtävien kanssa. Kysymyksessähän on ihan palkkasotilaat, jotka sinne värvääntyvät.
On vaan niin paljon kauniinpaa ja kansaan uppoavaa puhua rauhanturvaajista.