keskiviikko 23. helmikuuta 2011

Onks oikein?

Do diin. Se on sitten pulkassa Matti Vanhasen jääviys asia.

Se meni niinkus täs on kaiken matkaa epäilty. Teatteri, jolla arveltiin saatavan kansa tyytyväiseksi.
Hei oikeesti, kyl ne eduskunnassa yritti kaikkensa. Eiks niin? Pistivät oikein poliisin tutkintapuolen ylitöihin selvittämään tää yks lahjushaara noissa poliitikkojen ja erityisesti keskustan rahakekkereissä. Et jos sit vaik Vanhasen Matti ois aseteltu valtakunnan oikeuden eteen. Mut kun ei sitä näyttöä syyllisyydestä ihan riittävästi kuiteskaan saatu.
Kattokaas kun laki on toisille toinen kuin muille. Olet sopivassa poliittisessa asemassa, eikä sua mitkään tän maan lait ja asetukset koske. Oot kato ihan ite saanu niitä lakeja hyväksyä. Silloin toi subjektiivinen puoli tulee hyvin tarkasteltua ja pedattua.

Noh, nyt se Matti on lauhkeana ja hymyilevänä ympärilleen kiinnittettyihin mikkeihin ja sanelukoneisiin selitellyt, miten hyvältä tuntuu kun oikeus voitti. Syytön ei joutunut syytteeseen. Syytön? Voi itku!
Samaan hengenvetoon mies on moittinut prossessin rasittavuutta. Kesti miekkosen piinapenkki kokonaista puoltoista vuotta.
Kuule herra entinen pääministeri, ku niin tääl Suomessa on muillakin oikeutta odottavilla. Käsittely ajat säädyttömän pitkiä. Kaiken lisäks tääl tavisten maailmassa oikeutta jaetaan niin, et syylliset on sit loppupeleissä kans syyllisiä. Ja joutuvat oikeuden eteen. Niit ei kukaan pelasta pinteestä. Meillä kun ei ole hyvä veli-rinkiä eikä poliittista statusta suojaamassa lain valikoivalta kouralta.

Kerronpa tässä yhden tapauksen pitkistä prosesseista tuol käräjillä.
Tuttu on venannut kaksi vuotta, et pääsis oikeuksiaan peräämään. Joutu raukka parka kesken työpäivänsä omaa duuniaan hoitaessaan päälle karkauksen kohteeksi. Tuli ruhjeita, aineellisia vahinkoja. Ja tuli melkein puukosta. Puhumattakaan henkisistä paineista ja unettomista öistä. Tollasista häppeningeistä kun tuppaa tulemaan kaikenlaisia stressireaktioita jälkikäteen.
Ensimmäisen istunnon piti olla viime syksynä. Puoltoista vuotta tapahtuman jälkeen. Käsittely peruuntu, kun yksi todistaja tuikkas käräjien kirjaamoon lääkärin lausunnon esteellisyydestään osallistua käsittelyyn. Syystä että syyttäjä haluaa nimenomaan kuulla tätä todistajaa, siirrettin käsittely täksi päiväksi. Eli 23.2.2011.
Noh, arvatkaas kuin kävi. Oliko istunto? No ei ollu. Pari päivää sitten tuli tuttavalle soitto käräjiltä, et hei homma pissi sit taas kintuille. Samainen todistaja oli taas saannu jonkun lekurin rustaamaan todistuksen esteellisyydestään osallistua oikeuden istuntoon.
Voi saatana ja kaikki muut kirosanat! Nyt sit näyttää sille, et asiaa puidaan vasta ens syksynä.
Koko tän ajan syyllinen, se pahoinpitelijä, on jatkanut samaa elämän menoaan. Kiihtyy nollasta sataan sekunnissa ja sit joku saa turpaansa. Mut ei se mitään. Taviksien elämä, hei Matti, on tällasta. Tääl on totuttu odottelemaan. Ja sit vielä odottamaan. Jonossa. Vuoroaan. Meille ruohonjuuri porukoille on jo lapsena opetettu, ettei toista saa ohitella. Eikä toisen taskuista ottaa toisen rahoja.

Niin jatkaa munkin tuttu odotteluaan, et oikeus vielä jossain vaiheessa toteutuis...

Niin et Matti, nyyhki vaan kaikessa rauhassa ja perusteellisesti sun "onnetonta" kohtaloa. Täält suunnalta ei oo myötätuntoa tarjolla.  Sun prosessi kesti vaivaiset puoltoista vuotta ja se on nyt päätöksessä. Ja elämä jatkuu kevein askelin.

Ja hei, mun tutun lisäksi sadat elleivät tuhannet muut kansalaiset odottavat edelleen omien oikeuksiensa toteutumista.

Nyt sit koko kansa opettelemaan, kuin lakia luetaan.

Se menee näin: Vaikka syyllistyy tuottamukselliseen velvollisuuksiensa rikkomiseeen, ei se kuitenkaan ole törkeän huolimatonta, jotta siitä syytettä voitaisiin nostaa.

Ja kas, saatais käräjäoikeuksien työtaakka vähintäänkin puoliintumaan. Vähennettäis vankeinhoidon kuluja, kun lusimaan ei käytännössä enää kukaa joutuis. Ja voistais tehdä tosta oikeislaitoksesta samanlainen mesta kuin valtakunnanoikeus. Kutsuttais koolle harvoin jos silloinkaan.

Helsingin Sanomat 23.2.2011

Helvetti, tätä oikeusvaltiota!

Ps. Meni Persuilta noste mun silmissä. Se niiden kansanedustaja Oinonen heittäyty sit niin hempeäksi, ettei ekaa kiveä halunnut Mattiin päin heittää. Piti porukoita tuol Arkadianmäellä pikkisen jännityksessä et jos vaikka oliskin ollut Vanhasen Masaa valtakunnanoikeuteen vaatimassa.
Mut eihän se. Samanlaisia hyviä veljiä ne ihan jokainen...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nakkaa omat mietteesi aiheesta.

LinkWithin

Related Posts with Thumbnails